torstai 3. maaliskuuta 2011

Kuittikauppaa

Nyt tarvittaisiin tehokkuuskonsulttia kauppojen kassoille, oli sitten kyseessä ihan lähikauppa tai pitkäripainen. Jonotusprosessi voi olla fyysisestikin vaativa kun takana kiukkuinen tuhahteleva eläkeläismummo tönii ostoskärryllään kantapäille, en tiedä pelkääkö tuo ryppyinen mini-ihminen että lauantaimakkara pilantuu ennekuin hän pääsee sitä maksamaan vai onko tämä vain brutaali mielenilmaisu siitä ettei jonotus koske eläkeläisiä. Toki se tuntuisi olevan ihmeellinen syy sillä hehän ovat jonottamisen mestareita, ajatellaanpa vaikka ruotsin tai tallinnan risteilyitä. Jono on muodostettu ovelle jo tuntia ennen saapumista laituriin. No, kun ostokset ovat vihdoinkin päätyneet viivakoodin lukijan läpi pakkauspuolelle ja on maksettu, niin sitten alkaakin tuo kuittirumba. Myyjä kysyy haluanko kuitin, ojentelee sitä edestakaisin, sanoo voivansa heittää sen pois, ojentaa taas, on heittävinään pois, ojentaa...ei jumalauta! Anna nyt se kuitti, kiitos.